Home » Opaskoiranpentu » Pennun 1. viikko: Järjestelmällistä uusiin asioihin totuttamista

Pennun 1. viikko: Järjestelmällistä uusiin asioihin totuttamista

Viimeinen viikko on hujahtanut vauhdilla! Betty täytti 8 viikkoa ja alun rauhallisuuden alta alkaa paljastua aikamoinen vipeltäjä! On jo muutaman kerran porhaltanut naapurin isolle nurmikolle juoksemaan, vaikka aluksi pysyi hyvin lähellä minua tai miestäni ulkoilujen aikana. Nyt ollaankin harjoiteltu ahkerasti luoksetuloa. Lähes aina pentu tulee todella innokkaasti luokse, koska tietää että saa joka kerta makupalan tai makupalan ja leikkihetken, tai vähintään sen leikkihetken. Mutta ihan aina se ei riitä, kun ulkona on niin paljon mielenkiintoisia hajuja. Tämäniltaisessa pentukoulussa painotettiin luoksetulon opettelua, koska sen vahva osaaminen helpottaa koiran kanssa elämistä jatkossa. Sitä lisätään nyt vielä aiempaakin enemmän päiviemme ohjelmaan.

Muita hyviä pointteja pentukoulussa oli tänään mm se, että sanallista käskyä ei edes aleta opettamaan pennulle ennen kuin se osaa tehtävän todella hyvin muutenkin. Esim seuraamista harjoitellessa saan sanoa “seuraa” vasta kun se sujuu luonnostaan aina kun pentu on hihnassa. Näin pentu oppii helpoiten yhdistämään tietyn sanan juuri oikeanlaiseen toimintaan, eikä toimintaan mikä on vain vähän sinne päin…. Loogista ja olinhan sen jo jostain lukenutkin, mutta nyt tuli vielä selvemmäksi se, että sanakäskyjen kanssa ei ole todellakaan mikään kiire tässä vaiheessa.

Tällä viikolla pentua on tutustutettu pelottaviin paikkoihin ja asioihin, eli juna-asemaan, juniin ulkoa päin, kevyenliikenteen alikulkutunneliin, autotunneliin,  kävelyramppiin, viemärin kanteen, ritilöihin, hisseihin, kioskiin, ruokakauppaan, kirjastoon, seurakunnan perhekerhoon (=todella paljon lapsia), portaisiin, imuriin, pihamme leikkimopoihin (suhteellisen kovaäänisiä viilettäessään asvalttia pitkin), lastenvaunuihin, lastenvaunuissa kyydissä olemiseen, ovikelloon, leikkipuistoon ja toisiin koiriin. Kaikkiin edellä mainittuihin uusiin asioihin tutustuttiin askeleittain, ensin sylissä, sitten talutushihnassa ja tutustumiset sujuivat hyvin. Mutta erääseen pyöräilijään en ehtinyt Bettyä tutustuttaa, se tuli niin vauhdilla, joten sitä pentu silminnähden kavahti. Jos mahdollista yritän kiinnittää pyöräilijöihin jatkossa enemmän huomiota. Kaikki tämä uuteen tutustuttaminen valmentaa pentua siihen elämään mitä se sitten aikuisena Opaskoirana elää. Mikään ei saisi olla liian pelottavaa, vaan kaikkiin näihin paikkoihin ja tilanteisiin sen pitäisi silloin osata suhtautua rauhallisesti. Nyt alussa se on vielä melko utelias uusia asioita kohtaan, ja tutustuttaminen on aika helppoa, mutta jossain vaiheessa se vaikeutuu joten yritän panostaa näihin viikkoihin nyt tosi paljon.

Pentukoulussa sain hyvän vinkin siihen jos pentu pelästyy jotain esinettä, kuten esimerkiksi tänään pentukoulussa ollutta juomakuppia…. Ihmisen ei silloin pidä lohduttaa tai puhua pennulle mitään, vaan sen sijaan mennä itse “tervehtimään” pelottavaa esinettä. Eli näyttää pennulle omalla esimerkillään, että eihän tässä olekaan mitään pelottavaa. Pentua ei koskaan pakoteta pelottaviin tilanteisiin, vaan rohkaistaan omalla esimerkillä. Jos pentu ei uskalla ensimmäisellä kerralla tulla itse tutustumaan, sille annetaan aikaa rohkaistua ja tutustua pikku hiljaa omaan tahtiin. Hyvä lähestymistapa, tykkään.

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.