Home » Opaskoiranpentu » Pentu tutustuu päiväkotiin

Pentu tutustuu päiväkotiin

Betty pk

Tämä viikko alkoi poikkeavalla tavalla. Normaalisti maanantaisin otamme ihan rauhallisesti kotosalla, mutta täksi maanantaiksi olin sopinut Palttinan päiväkodin kanssa vierailun heidän ryhmiinsä. Päiväkodin lapset odottivat innoissaan arvovierasta, joka oli tietysti Betty. Puin Bettylle aamulla opaspennun liivin päälle ja pakkasin lapset ja tavarat normaaliin tapaan kaksostenrattaisiin ja selkäreppuun. Matka Palttinalle sujui hyvin, mutta kyllä minua jännitti miten vierailu onnistuu. Saako Betty kauhean hepulin tai alkaako sitä pelottaa jokin? Entä hoitolapset, jännittääkö heitä uudessa päiväkodissa vieraiden ihmisten keskellä ja haluavatko molemmat istua sylissäni? Ja muistaako vanhin poikani toimia niin kun oltiin aamulla neuvoteltu käytöstapojen osalta….? Ja saako kuopukseni raivokohtauksen jostain (minun mielestäni) pienestä asiasta? No, päätin, että otetaan kaikki vastaan mitä tuleman pitää.

Meidät ainakin otettiin sydämellisesti vastaan. Sammaltassujen ihana ohjaaja toivotti meidät heti ovella tervetulleiksi. Lapset istuivat hienosti penkeillä odottamassa kun tulimme Bettyn kanssa sisään. Kerroin alussa vähän Bettystä ja miten häntä kannattaa tervehtiä. Sitten Betty kävi nuuhkimassa paikkoja ja sanomassa kaikille heippa. Tunnelmassa oli mukana tirskuntaa ja kikatusta, jännitystä ja vähän ehkä pelkoakin. Onhan Betty jo aika iso ja hellyydenosoitukset yllättävät tottumattoman. Onneksi tutun hoitajan syliin pääsi nopeasti, jos liikaa jännitti. Lapset osasivat olla yllättävän rauhallisia koiran kanssa, tosi hienoa! Minulle esitettiin paljon kysymyksiä Bettyn iästä lähtien mm. siihen osaako opaskoira maksaa sokean ostokset kaupassa. En muuten osannut vastata jälkimmäiseen, mutta ilmeisesti opaskoira pystyy senkin tekemään.

Huomasin, että pienintä hoitolastani jännitti isohkossa ryhmässä, mutta yksi hoitajista voitti nopeasti hänen luottamuksen ja lapsi istui hoitajan sylissä lähes koko Bettyn vierailun ajan. Oma kuopukseni taas istui ihmetyksekseni pitkään toisen hoitajan sylissä. Näin vierailu sujui parhain päin, kun pystyin keskittymään eniten siihen, ettei Betty ole lapsille liian tuttavallinen. Betty tapasi yhteensä kolme päiväkotiryhmää ja edusti esimerkillisesti opaspentuja.

Betty PK2

Vierailu oli onnistunut ja ilahdutti kaikkia osapuolia. Kuopukseni ihastui päiväkotiin niin paljon, että pisti raivoisasti vastaan, kun piti lähteä kotiin päiväkodin pihasta ja ohjaajan luota. Siinä oli taas täydellinen paikka aktiivisen kuuntelun käytölle, kun hän päätti kiukun lomassa lisäksi, että rattaisiin hän ei mene ja ulkokenkiä hän ei tällä matkalla tarvitse. Toistin hänen toiveet ja mielipiteet, ja lopulta päästiin yhteisymmärrykseen siitä, ettei hän oikeastaan haluakaan, että sukat kastuvat. Rattaisiin hän ei kuitenkaan mennyt, ja se sopi minulle, saa hän kävelläkin.

Lähdettiin kotiinpäin ja jännitysmomentteja osui kahteen kohtaan. Ensimmäinen heti Palttinan pihasta päästyämme. Valtavan suuri jätteidenkeräysauto oli parkkeeranut osittain suojatien päälle ja sitä ihmeteltiin tovi. Juuri sillä hetkellä kun olimme auton takana, roskikset nousivat ylösalaisin ja meteli oli kova. Betty pelästyi, mutta ei onneksi pahasti. En rauhoitellut sitä juurikaan. On melkein parempi, etten ruoki pennun pelkoa tuollaisessa tilanteessa, vaan jatkoimme matkaa ihan normaaliin tapaan. Hetken päästä meitä vastaan tuli jalkakäytävällä reipasta vauhtia lumenaurauskone. Kuopukseni käveli vaunujen vieressä, kun aurasta kuului yhtäkkiä todellä kova räminä ja kolina. Nyt pelästyi vuorostaan kuopus ja suorastaan lensi rattaisiin istumaan. Auraaja huitoi meitä pois edestään häiritsemästä, joten siirryimme konkkaronkkamme kanssa hetkeksi autotien puolelle. Betty näytti hyvin epäluuloiselta auraa kohtaan, mutta samanlaista pelästymistä ei nyt tapahtunut. Pian pääsimme turvallisesti takaisin jalkakäytävälle ja matka jatkui ilman sen suurempaa draamaa.

Kotiin päästyämme lapset saivat lounasta, menivät nukkumaan ja siinä vaiheessa Betty olikin jo kuorsannut hyvän tovin aktiivisen aamupäivän väsyttämänä. Pieni suloinen arvovieras.

Kiitos vielä Palttinan päiväkodille ja Sammaltassujen ja Hippiäisten ryhmille, että saimme tulla tutustumaan teihin! Betty sai arvokkaan kokemuksen, mikä auttaa häntä varmasti eteenpäin opaskoiraurallaan.

Betty PK3

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.