Home » Aktiivinen kuuntelu

Aktiivinen kuuntelu

Aktiivinen kuuntelu vuorovaikutuksessa

Aktiivinen kuuntelu on tehokas vuorovaikutuksen metodi, jolla voidaan auttaa ratkaisemaan tai ratkaista ristiriitoja. Se on käytössä psykologeilla, terapeuteilla ja vertaistukihenkilöillä, koska sen avulla on helppo osoittaa toiselle, että hänen ajatuksia ja tunteita halutaan ymmärtää. Tämä on universaali neuvottelutaidon perusta ja edistää merkittävästi ristiriitojen ratkaisua.

Aktiivinen kuuntelu on yksinkertaisesti tapa asennoitua kuuntelemaan toista ihmistä siten, että toinen kokee tulleensa kuulluksi.

Aktiivista kuuntelua voi käyttää niin aikuisten kuin lapsienkin kanssa. Tässä kirjoituksessa keskityn siihen lasten kohdalla. Voit käyttää aktiivista kuuntelua käytännössä melkein missä tahansa ristiriitatilanteessa. Vaikka tiedät olevasi “oikeassa” ja lapsi “väärässä”, käytä silti aktiivista kuuntelua, jotta osoitat hänelle, että olet valmis kuuntelemaan hänen näkemyksensä ja hyväksymään hänen tunteensa. Sillä on iso merkitys ristiriitatilanteen lopputuloksen ja lapsen itsetunnon kannalta.

Aktiivinen kuuntelu käytännön tasolla 

Kohdatessasi ristiriitatilanteen lapsen kanssa, laita ihan ensimmäiseksi pois mielestäsi kaikki toiveet kuinka haluaisit lapsen nyt toimivan. Mieti sen sijaan miten saisit lapsellesi sen tunteen, että hän tulee ymmärretyksi. Älä mieti omia tavoitteitasi tilanteen suhteen.

Se on vaikeaa, tiedän! Mutta jos kiirehdit nyt omaa agendaasi tyyliin “Ymmärrän, että sinä olet vihainen, mutta nyt teemme kuitenkin näin”, lapsi tuskin kokee tulleensa ymmärretyksi, eikö niin? Jos taas jaksat aidosti pysähtyä tilanteeseen, hän todennäköisemmin kokee, että hänen ajatuksia ja tunteita ymmärretään.

Aktiivinen kuuntelu on tietoinen päätös keskittyä täysin toisen kuuntelemiseen. Sitä kautta pääseekin sitten yleensä paljon helpommin siihen hedelmällisempään keskusteluyhteyteen lapsen kanssa.

Otetaan vaikka tilanne, jossa lapsi huutaa sinulle, ettei halua mennä pesemään hampaita. Vältä houkutusta sanoa: “Ne on nyt pestävä, vaikket haluakaan.”. Laskeudu sen sijaan konkreettisesti hänen tasolleen, katso häntä silmiin ja toista vain kuin kaiku:
“Sinä et halua pestä hampaita.”
Ole sitten ihan hiljaa ja odota.
Huomaatko lapsen rauhoittuvan? Odota mitä hän vastaa. Huutaako hän edelleen vai myöntääkö jo hiljempaa, ettei tosiaan halua vielä pestä hampaita? Jos lapsesi on vielä selkeästi kierroksilla ja huutaa, että: “Ei! En halua pestä hampaita!”, toista jälleen hänen sanat tai voit toistaa lisäämällä esimerkiksi: “Mä huomaan, että sä et nyt ollenkaan halua pestä hampaita. Se taitaa olla susta tosi kurjaa.”
Ole taas hiljaa ja kuuntele lapsen vastaus.

Aktiivisesti lasta kuuntelemalla kiukku yleensä vähitellen laantuu. Miksi hän taistelisi vastaan? Sinähän jo kuuntelet häntä ja ymmärrät häntä. Usein tässä vaiheessa pystytte jo juttelemaan mikä hampaiden pesussa on kurjaa, ärsyttääkö se toimenpide, vai se, että joutuu lopettamaan leikit vai pelottaako nukkumaanmeno? Kun sinä ja lapsi olette molemmat rauhallisia, pystytte helpommin keskustelemaan. Ristiriidat on helpompi selvittää, kun mukana on aitoa kuuntelua. Joskus lapselle on tärkeintä, että hän voi jollain lailla, vaikka hyvin pienelläkin tavalla, vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Voit ottaa senkin tässä vaiheessa huomioon.

Mutta onko tämä järkevää?

Monelle aikuiselle tulee tästä metodista epämukava olo, sillä eikös tässä nyt nimenomaan anneta saman tien periksi lapselle ja aleta lepsuilemaan kasvatuksessa?
– Ei, ei anneta periksi lapselle, vaan opetetaan lapselle että hänen ajatuksia ja tunteita kuunnellaan ja ne otetaan huomioon.

Monet myös kommentoivat, ettei heillä ole aikaa alkaa joka ilta neuvottelemaan sadasta eri asiasta, hampaat pestään ja sillä selvä.
– Olen samaa mieltä, meillä ei ole arjen keskellä aikaa neuvotella sadasta asiasta erikseen. Mutta rohkaisen aikuisia silti kokeilemaan aktiivista kuuntelua muutamissa pienissä arjen tilanteissa ja seuraamaan minkälainen vaikutus sillä on lapseen. Aikuinen voi seurata myös millainen vaikutus metodilla on häneen itseensä, kun pyrkimys on ymmärtää toisen tunteita ja ajatuksia. Aktiivisen kuuntelun kautta monet vanhemmat kokevat, että kun lapselle tulee aito tunne siitä, että aikuinen haluaa häntä kuunnella, ristiriitatilanteet menevät nopeammin ohi ja ne myös vähenevät.

* * *

Kiitos kun luit kirjoitukseni!
Jos kiinnostuit aiheesta, voit lukea aktiivisesta kuuntelusta lisää myös blogissani.
t.Marika